perjantai 12. elokuuta 2011

Days 7-8 - Tokyo, Nagano, Kyoto - Zenkouji Temple, Kyoto University Hospital

8.-9.8.2011


Hei! Aamu alkoi sillä, että herättiin kahdeksan aikoihin, laitettiin matkalaukut ja ittemme valmiiksi ja palautettiin avaimet. Matkalaukut jätettiin säilytykseen alakertaan ja lähdettiin kiertelemään Asakusaa. Käveltiin Senkoujin temppelialueelle ja käytiin kattomassa onko siinä vieressä oleva tosi vanha huvipuisto auki, mutta ei se vielä ollut. Sitten syötiin jäätelöt, Kristalla oli mustikka-jugurtti ja mulla musta seesaminsiemen.


Istuskeltiin sellasella taukopaikalla temppelialueen reunalla ja hetken päästä siihen tuli joku japanilainen ukko, jolla oli ihan karseet nenäkarvat. Se kysy Kristalta, että onko se japanilainen ja yritti jutella jotain, mutta Krista ei ollut kovin vastaanottavainen, joten se kääntyi mun puoleen. Se alkoi selittämään mulle järkyttävällä englannillaan kaikkea mahdollista.... melkein jokaisen sanan jälkeen se sanoi "you know" tai "do you understand?" tai "you don't know?". Sen puhetta oli aika vaikea seurata enkä ymmärtänyt puoliakaan. Lopulta en enää jaksanut kuunnella kun se puhui taukoamatta monotonisella äänellään.. Välillä se tosin kysyi jotain ja sillon vastasin randomisti vaan joo tai ei. Kristalla meni hermot ja se lähti vessaan toivoen, että se ukkeli tajuais sillä aikaa lähteä. Mutta eihän se tietenkään tajunnut, vaan selosti ja selosti! Enkä kuitenkaan halunnut olla epäkohtelias.. Krista kuitenkin alkoi näyttää jo aika kypsältä ja sain sanottua jonnekin sen selityksen väliin, että meidän pitää lähteä ja se jopa ymmärsi heti. 
Käytiin läheisessä ruokakaupassa ostamassa vähän lounasta ja mentiin takaisin temppelialueelle syömään. Sillä aikaa se ukko olikin jo löytänyt uudet uhrit! Istuttii alas ja syötiin rauhassa ja kun oltiin lähdössä takaisin hostellille niin se ukko selitti vieläkin niille samoille tytöille.. Ne oli kai liian kohteliaita paetakseen paikalta ja harkittiin hetki niiden pelastamista, mutta katsottiin kuitenkin vaan myötätuntoisesti ja lähdettiin.
Haettiin matkalaukut hostellilta ja mentiin Tokyon asemalle odottamaan junaa Naganoon. 



dango
halusin välttämättä kuvaan

Saavuttiin Naganoon kuuden aikoihin. Aluksi oli vähän epäselvää kummalta puolelta asemaa meidän pitäisi mennä ulos, mutta kartan avulla onnistuttiin löytämään meidän hostelli. Tehtiin check in, mentiin huoneeseen ja avattiin matkalaukut. Mukavasti aikaa menikin sitten sotkuja siivoillessa.. Oltiin kyllä otettu huomioon se, että nesteet kannattaa laittaa muovipussiin. Siitä vaan ei ole kovin paljon apua jos se pussi on auki tai jos siinä on reikä. 

Kun oltiin saatu laukut siivottua, lähdettiin kaupungille kiertelemään ja etsimään ruokapaikkaa. Löydettiinkin kivan näköinen paikka ja mentiin syömään. Tilattiin kaikkia erilaisia pieniä juttuja ja jotkut hyvänkuuloiset drinkit, jotka maistui ihan kamalalta (toinen niistä oli orvokin makuinen). 

tofu

salmon
mustekala
yks idiootti

Mentiin takaisin hostellille ja hengattiin vähän aikaa common roomissa. Sinne tuli myös vähän ajan päästä kiinalainen rekkalesbo, joka nukkui meidän kanssa samassa huoneessa. Common roomista piti sammuttaa valot jo yhdeltätoista.. pestiin vielä pyykkiä eikä tehty muuta ihmeellistä enää illalla.

Aamulla herättiin taas kahdeksalta ja se kiinalainen oli jo lähtenyt. Asakusassa joku oli jättänyt greippejä hostellille ja oltiin otettu yhdet mukaan, joten syötiin ne aamupalaksi. Sen jälkeen käytiin varaamassa junaliput Kyotoon ja lähdettiin kävelemään Zenkouji-temppelille. Siellä olisi ollut sellainen jännä tunneli, jossa oltais haluttu käydä, mutta Kristalla oli aika paha olo niin levättiin aika paljon eikä sitten tehty mitään ihmeellistä.






kaskas tsiutsiu



Oltiin lähdössä jo pois päin kun huomattiin temppelin portin alla kissa nukkumassa. Ihmiset silitteli ja tökki sitä, mutta se ei reagoinut mihinkään. Se näytti oikeasti siltä, että se on saanut jonkun lämpöhalvauksen ja vetelee viimesiään! Kukaan ei kuitenkaan tehnyt mitään, joten käytiin ostamassa vesipullo ja kaadettiin sitä sen päälle. Aluksi näytti ettei se reagoi siihenkään, mutta lopulta se virkosi ja nousi ylös! Se alkoi heti juoda vettä ja kaadettiin siihen maahan vähän lisää vielä. Ajateltiin, että eiköhän se siitä selviä ja mentiin syömään sobaa, koska se on tunnettua Naganossa :) Siellä myytiin myös soba-jäätelöä ja vaikka mitä, mutta ei kyllä maistettu.


kissan raato
soba

pikkubuddhia suihkumyssyt päässä
Matkalla hostellille käytiin vielä jollain pikkutemppelillä ja ostoskeskuksessa. Aikaa oli niin vähän, ettei kyllä oikein ostettu mitään! Haettiin matkalaukut ja mentiin junalla Nagoyan kautta Kyotoon. Oltiin varmuuden vuoksi otettu vaihtoaikaa 20 minuuttia, mutta oltaisiin selvitty siitä viidessäkin! 


Kyoton asemalla vaihdettiin junaa ja mentiin Nijo-nimiselle asemalle. Hostellin sivuilla kerrotun 15 minuutin kävelymatkan sijaan meillä meni varmaan tunti löytää perille! Joku japanilainenkin neuvoi meijät matkalla ihan väärään suuntaan... Mutta päästiin lopulta hostellille ja Kristalla oli siinä vaiheessa sen verran huono olo, että se meni suoraan halaamaan vessanpönttöä. Meidän huone oli kolmannessa kerroksessa, mutta onneksi matkalaukut sai viedä ylös hissillä. Huoneessa oli 8 kerrossänkyä, mutta ei se huone ihan täynnä ollut..

Lähdettiin ostamaan iltapalaa, mutta Krista kävi taas oksentamassa konbinin nurkalla ja päätettiin lähteä taksilla lääkäriin. Se taksikuski vei meidät aseman lähellä olevaan lastensairaalaan, mutta sieltä meidät ohjattiin toiseen paikkaan. Siellä toisessa paikassakaan ne ei suostunut tekemään mitään, joten siinä vaiheessa tuli jo itku kun oltiin muutenkin niin väsyneitä pitkän päivän jälkeen... Ne soitti sitten Kyoton yliopistolliseen sairaalaan ja siellä oli päivystys, jonne mentiin taksilla. Siinä huoneessa hääräsi 4 lääkäriä ja ne teki kaikki mahdolliset kokeet Kristalle, sydänkäyrät ja röntgenit ja tökki ja kyseli... Toimin siinä tulkkina, mikä oli välillä aika hankalaa kun ne käytti niin vaikeita sanoja! Onneksi se yksi lääkäri puhui englantia.. vaikkakin aika vaikeasti ymmärrettävää. Oltiin siellä sairaalassa yli puoleen yöhön ja ne pyysi meitä tulemaan vielä aamulla kymmeneltä uudestaan, koska ei ne oikein saanut mitään selville.

tunnelmat kun päästiin vihdoin lähtemään
Mentiin taksilla Nijon asemalle ja käveltiin siitä hostellille nukkumaan.



Ei kommentteja: